Systemaattinen kirjalisuuskatsaus- lähelä graduani, lähellä sydäntä!

Systemaattinen kirjalisuuskatsaus/ Pirjo Kaakinen

Tunnin aluksi pohdimme, miten ja miksi käyttäisit systemaattisia katsauksia asiantuntijana, opettajana tai esimiehenä? Systemaattista kirjallisuuskatsausta voidaan käyttää esimerkiksi jonkin asian systemaattiseen selvittämiseen sekä jo olemassa olevan tiedon tiivistämiseen tai esimerkiksi viitekehyksen luomiseen.

Aihe on minulle todella ajankohtainen, sillä teen tällä hetkellä graduani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Nykyään tutkimustietoa tulee niin paljon monesta eri suunnasta, jolloin katsuksien hyödyntäminen on tehokasta. Systemaattisen katsauksien määrä on lisääntynyt paljon viime vuosien aikana, minkä huomasin katsauksia etsiessäni gradua varten. Tiede siis kehittyy jatkuvasti. Nykyään voidaan jopa ajatella, että tutkimustyypistä riippumatta tulisi aina tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus oman tiedon rakentumiseksi työn pohjalle.

Katsaus etenee tyypillisesti aina prosessimaisesti, sen vaiheet ovat eroteltavissa sekä se suorittaminen on läpinäkyvää. Katsaus perustuu tyypillisesti tutkimusssuunnitelmaan, jossa suoritetaan ns. scoping search. Katsauksen tekemisellä pyritään vähentämään systemaattista harhaa.

Tutkimuksen teko alkaa tutkimuskysymyksen ja tutkimusken tarkoituksen hahmottamisella, jotta itselle selviää mahdollsimman selkeästi mitä on tutkimassa. Tämän jälkeen valitaan hakusanat, tietokannat ja tehdään alustaa hakua (muista guidline!). Se tuottaa päätelmän siihen, mitä tietokantoja kannattaa jatkossa käyttää. On tärkeää huomioida se, onko aiheesta tehty aikasemmin katsausta.
Picon tekeminen on myös minulle tuttu. Se on väline, joka raamittaa koko hakuprosessin ja auttaa hahmottaa sisään- ja ulosottokriteereitä  Aikaisemmat opinnot teidonhakumenetelmistä ja tietokantojen käyttämisestä tukevat tämän hetkistä tiedonhakuprosessiani hyvin. Hakuprosessi pitää kuvata erityisen tarkasti, jotta tutkimus on toistettavissa. Muista myös lopuksi manuaalihaku.

Kriittisyys pitää säilyttää vahvasti mukana läpi tutkimusprosessin, lehdet ovat eritasoisia ja lehtien sisällä saattaa ilmetä isojakin laadullisia eroja. PRISMAN liittäminen tutkimukseen mukaan!

Laadunarviointikriteerit saapuvat mukaan prosessin loppupuolella ( esim JBL tai CDR). Mukaan valitaan siis metodologisesti parhaimmat artikkelit. Valitut artikkelit taulukoidaan itselle sopivimmalla tavalla sekä nykyään lehdet vaativatkin, että laadunarviointipisteet tulisi laittaa taulukkoon myös esille. Taulukosta on "helppo" muodostaa synteesi kaikista tutkimuksista. Synteesin muodostaminen tiiviistii ja ytimekkäästi käyttäen apuna taulukkoa. Tässäkin tapauksessa, eettisyyden ja luotettavuuden pohdinta on tärkeää prosessin jokaisessa vaiheessa. Näitä asioita tulee nimenomaan pohtia tutkimuksen luotettavuus/eettisyys- osiossa.

Luennon aikana pohdin paljon omaa systemaattista kirjallisuuskatsaustani. Ensimakuun pääsinkin jo sen työstämiseen kandia tehdessäni, mutta koen sen olleen ensimmäinen "harjoitustyö". Nyt tehdessäni systemaattista kirjallisuuskatsausta kirjalisuuskatsauksista olen päässyt paljon syvemmälle työn sisälle. Apunani on onneksi ollut toinen kokenut tutkija, joka on ollut isona mentorina matkan varrella. Tällä hetkellä olemme suorittaneet tiedon haun, sekä screenauksen. Kohta on valitut artikkelit kasassa ja pääsen suorittamaan analyysiä. Vaativa, mutta varmasti keväällä palkitseva työ.