Inductive and deductive approach to qualitative content analysis/ Helvi Kyngäs
Professori Kynkään esitys oli äärimmäisen mielenkiintoinen. Suurin osa luennon ajasta meni siihen, että keskityin kuuntelemaan mistä hän puhui. Tämä antoi minulle paljon inspiraatiota jatkoon!
Sisällön analyysin avulla pyritään kattavana ja systemaattiseen ja kuvaukseen aineistoon liittyvistä sisällöistä. Käyttämällä sisällön analyysia voidaan tutkia kielellistä aineistoa, jossa tutkija pyrkii erilaisten sisällöllisten luokittelujen avulla analysoimaan tutkittavaan ilmiöön liittyviä rakenteita ja sisältöjä.Sisällön analyysi voidaan toteuttaa laadullisen tai määrällisen tutkimusotteen mukaisesti. Tutkimusongelma ja teoreettinen viitekehys muodostavat lähtökohdat sisältöluokkien valinnalle sekä määrittelylle.
Kvalitatiivista tietoa voidaan analysoida monella eri tapaa, joista sisällön analyysi on se yleisin keino omaten pitkän historian. Sisällön analyysi tutkimusmenetelmänä on järjestelmällinen ja objektiivinen keino jolla voi kuvata sekä mitata erilaisia ilmiöitä. Sitä käytetään niin tutkimus- kuin analyysimetodina. Sisällön analyysi on metodi, jolla voidaan analysoida järjestelmällisesti sekä objektiivisesti. Sen avulla voidaan muodostaa esimerkiksi kategorioita, taulukkoja tai käsitteellisiä rakenteita. Sisällön analyysin avulla on tarkoitus kuvailla ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä sekä sen avulla voidaan rakentaa mallia, käsitteellistä karttaa, luokkia, malleja tai käsitteellisiä karttoja.
Induktiivinen ja deduktiivinen lähestymistapa:
Miten määrität induktiivisen ja deduktiiviset lähestymistavat?
Milloin kutsut sitä induktiiviseksi tai deduktiiviseksi?
Ennen kuin valitset teetkö induktiivisen tai deduktiivisen analyysin on syytä selkeyttää itselleen tutkimusidea, tarkoitus ja tutkimuskysymykset sekä tiedonkeruu menetelmät.
Induktiivista lähestymismenetelmää käytetään kun ilmiöstä ei ole julkaistu aiempia tutkimuksia tai kun ilmiön tutkiminen on ollut aikaseimmin hajanaista. Deduktiivista lähestysmismenetelmää taas käytetään silloin kun tutkitaan jo olemassa olevaa tietoa uudessa ympäristössä (esimerkiksi testausluokat, käsitteet, mallit tai hypoteesit).
Sisällön analyysissä tiedon keruu tapahtuu käyttämällä esimerkiksi haastatteluja, havaintoja, päiväkirjoja, asiakirjoja tai kirjallisuutta. Sisältöanalyysissa ideana on uudestaan järjestellä ja tiivistää tietoa sekä muodostaa käsitteitä jotka kuvaavat jotakin.
Riippuen tutkimuskysymyksistä, induktiivista ja deduktiivista sisällönanalyysi' käytetään eri tavoin. Induktiivisessa analyysissä edetään aineiston ehdoilla kun taas deduktiivisessa analyysissä aikaisemman tiedon perusteella tehdään analyysirunko, johon etsitään sisällöllisesti sopivia asioita aineistosta. Sisällönanalyysin tulos voidaan kvantifioida. Kvantifikointissa lasketaan, kuinka monta kertaa käsitteen sisältämä asia ilmenee aineistossa tai kuinka moni tutkittava ilmaisee kyseisen asian. Lopuksi se kumpi menettelytapa valitaan, riippuu kvantifioinnin tarkoituksesta. Induktiivisen sisällönanalyysissa lopputuloksena syntyy käsitteitä. Käsitteen rakentuminen näkyy analyysiprosessin tuloksena raportissa.
Mikä on oikea määrä suoria lainauksia analyysissa? Kun kirjoitat omaa raporttia, jossa on enemmän suoria lainauksia kuin omaa tekstiä, on syytä miettiä onko analyysi tehty oikein. Loppu raportti on laadullisessa tutkimuksessa loppujen lopuksi ihan samanlainen kuin määrällisessä tutkimuksessa. Jos molemmat samassa, käsitteet avataan ensin raportissa.
Sisällön anayysin suurimpana hyötynä pidetään aineistolähtöisyyttä eli sensitiivisyyttä. Molempia sisällön analyysin muotoja tarvitaan, kuten myös määrällisiä ja laadulisia tutkimuksia, sillä kumpikaan ei ole toista arvokkaampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti