Meta- analyysi/ Niko Männikkö
Mitä tiedän meta- analyysistä ennestään?
Yksinkertaistettuna se on tutkimusten yhdistämistä. Yhdistämisen lopputuloksena saadaan aikaiseksi tutkimus, jonka aineistona käytetään useita samaa aihetta käsitteleviä samoin menetelmin aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Se on tilastollinen menetelmä, jonka avulla pyritään johtamaan kvantitatiivisia päätelmiä yhdistelemällä systemaattisesti aikaisempia yksittäisiä tutkimuksia.
Männikkö kertoi, että yksittäiset tutkimukset eivät anna välttämättä riittävästi näyttöä, jolloin yleisperiaatteena voidaan todeta, että jos useampi hyvin toteutettu, satunnaistettu tutkimus antaa
samansuuntaista näyttöä eikä ristiriitaisia tuloksia juuri ole, on näyttö erittäin vahva.
Kirjallisuuskatsauksen tyyppeinä pidetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, systemaattista kirjallisuuskatsausta ja meta- analyysiä. Aihe oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen, sillä teen parhaillaan gradua artikkelina. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja siitä seuraava meta-analyysi on ollut paljon ajatuksissani viime aikoina. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa seulotaan (systemaattisesti) tulosten kannalta tarkoituksenmukaisia tutkimuksia.
Itse meta- analyysi rakentuu systemaattisen katsauksen päälle. Siinä tehdään päätelmiä yhdistämällä systemaattisesti yksittäisiä tutkimuksia, joissa käytetyt menetelmät ja tulosmuuttujat ovat
riittävän yhtenevät. Mistä sitten systemaattisia kirjallisuuskatsauksia voidaan etsiä? Tämä on minulle tuttu sillä, suoritimme juuri tiedonhaun graduni parissa. Yleisemmin käytetyt tietokannat ovat Cochrane Database of Systematic Reviews, PubMed ja CINAHL.
Männikkö kävin hyvin tarkasti ja yksityiskohtaisesti läpi meta- analyysin suorittamista ja siihen liityviä vaiheita käyttäen esimerkkinä omaa väitöskirjaansa. Esitys avasi minulle paljon enemmän meta-analyysin suorittamisesta kuin mitä ennestään tiesin. Monivaiheinen prosessi, joka vaatii mtös esimerkiksi SPSS- ohjelman käyttämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti