Laadullisen tutkimuksen raportointi sekä intervention kehittäminen.

Laadullisen tutkimuksen raportointi / Heli Kuivila

Kuivila kävi luennon alkuun läpi tuttua teoriaa laadullisen tutkimuksen raportoinnista. Saimme tehtäväksi käyttää COREQ (Consolidaded criteria for REporting Qualitive research) checklist- kaavaketta artikkelin tarkastelussa. Ryhmästämme kukaan ei ollut tehnyt tätä aikasemmin, joten etenimme hieman hitaasti. Mutta kaavakkeen käyttötarkoitus tuli meille hyvin selville.

Interventio sekä sen laadinta / Merja Männistö

Yleisen määritelmän mukaan interventio on väliintulo ja/tai toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan johonkin. Kun käsitettä tarkastellaan terveydenhuollon kontekstissa, ymmärretään intervention olevan usein tapahtuma, jonka tarkoitus on vaikuttaa yksilön tai ryhmän käyttäytymiseen tai terveydentilaan. Tällöin keskeisenä tavoitteena on saada aikaan myönteisiä tuloksia, jotka edistävät loppujen lopuksi asiakkaan terveyttä. Hoitotyön interventio voi sisältää erilaisia hoitotyön toimintoja, jonka terveydenhuoltohenkilöstö toteuttaa asiakkaan puolesta tai vaihtoehtoisesti yhdessä hänen kanssaan. Interventioiden toteuttamisessa voivat olla mukana myös esimerkiksi perhe, kun heillä on mahdollisesti vaikutusta hoidon lopputuloksiin. Tarkastelunäkökulmaa voidaan laajentaa myös lisäksi yhteisöihin. (Pölkki 2014)

Minulle intervento- käsitteen määrittäminen oli erityisen tärkeää, sillä minulla oli jäänyt hieman epäselvä kuva siitä ja sen toteuttamisesta. 

PICO:
Patients 
Intervention
Comparasion
Outcomes

PICO oli minulle ennestään jo tuttu, sillä gradua työstäessäni artikkelina, olen päässyt toteuttamaan PICO:n tekemistä. Se selkeyttää selvästi tutkimuksen koko rakennetta, näin aloittelevana tutkijana. 

Saimme Männistöltä esimerkin PICO-muotoilusta. 
Tehtävänä oli arvioida, onko mielestäni esimerkki PICO- muotoilusta riittävän tarkka?

Patiens: T2 diabeetikot (ikä, diabeteksen kesto. sukupuoli, muut sairaudet..)
Intervention: uusi dm- lääke (annos, annoksen muoto..)
Comparasion: lume ( toisen lääkkeen annos, antotapa)
Outcomes: HbA1c (haittavaikutukset, elämänlaatu, komplikaatiot jne.)

Tätä tulisi mielestäni avata selvästi enemmän. Potilaat tulisi kuvata selkeästi sekä interventio ja vertailuinterventio tulee kuvata niin, että ne ovat toistettavissa.

Interventioiden tulee olla tehokkaita ja vaikuttaa toivotulla tavalla yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Innovatiivisuus tärkeää! Niiden tulee olla käytännöllisiä, helppoja käyttää ja sopivia tietyille asiakasryhmille aiheuttamatta liian suuria kustannuksia. Ilman näitä ominaisuuksia intevrnetioilla ei ole mahdollisuutta vakiintua hyviksi hoitokäytännöiksi. 
Interventiotutkimuksessa suoritetaan analyysi ja raportointi samalla tapaa kuin muissakin tutkimuksen lajeissa. Interventioiden arviointi on erityisen tärkeää. Onkin tärkeää miettiä ovatko tutkimuksen tulokset valideja, mitkä ovat intervention tulokset ja onko tuloksista hyötyöä käytännnön työssä tai koulutuksessa. Tuloksen pätevyyttä tarkastetltaessa tulee pohtia satunnaistamista, sokkouttamista, analyysiä, tuloksia ja sovellettavuutta.

Intervention arvioinnissa on tärkeää käyttää Hotuksen sivuilta löytyvää JBI- tarkastuslistaa. Sieltä löytyy myös tarkistut listat muilleikkin tutkimustyypeille. Arvioinnille on siis oltava kriteeristö, jolla tarkastellaan mahdollisia uhkia ja harhoja, jotka voivat vaikuttaa tutkimustuloksiin. Arvoinoinnissa keskitytään pohtimaan intevrention vaikuttavuutta, prosessia ja kustannuksia. Juuri vaikuttavuuden arviointi on keskeistä näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä. Terveydenhuollon toimintaympäristössä toteutetut interventiot ovat todella monimuotoisia, jolloin niiden arviointi  on haastavaa, sillä pitää osata erotella, mikä tuloksissa johtuu interventiosta ja mistä sen osasta tai mikä taas jostain ihan muusta.

Vaikka interventiotutkimus on vanha tutkimuksen laji, se on vasta yleistymässä hoitotieteessä. Esimerkiksi tulevan gradun voisi toteuttaa mini- interventiona.

Lähteet: Pölkki T (2014) Tutkiva Hoitotyö.