Kyselylomake on yksi perinteisimmistä ja käytetyimmistä määrällisen tutkimuksen tutkimusmentelmistä. Kyselylomakkeen muoto vaihtelee kohderyhmän ja tarkoituksen mukaan. Kyselyissä esiintyvät kysymysten muodot aiheuttavat eniten virheitä tutkimustuloksiin. Kysymykset rakennetaan tutkimuksen tavoitteiden ja tutkimusongelman pohjalta. Tärkeää on selkeyttää tutkimusongelma ennen aineiston keräämistä sekä käyttää siihen huolellisesti aikaa.
Kysely jaetaan avoimiin ja suljettuihin kysymyksiin. Avoimet kysymykset ovat monipuolisia ja mahdollistavat uuden näkökulman selvittämisen aiheesta. Avoimet kysymykset tuottavat monipuolisempaa ja syvällisempää tietoa suljettujen kysymysten aihealueesta. Näin voi tulla esille asioita, joita tutkija ei ole osannut kysyä. Avoimet kysymykset antavat vastaajalle vapautta ja mahdollistavat spontaanit vastaukset.
Suljetut kysymykset antavat tehokkaasti tietoa tutkittavasta alueesta. Niiden muoodostaminen vaatii paljon työtä, mutta ne ovat loppujen lopuksi helppo analysoida (esim. SPSS- ohjelmalla). Suljetut kysymyset soveltuvat hyvin sellaisille, joilla on vaikeuksia ilmaista itseään sanallisesti tai kirjoittamalla. Kuitenkin riskin on, että kysymys saattaa vääristää tutkimustulosta, jos vastaaja ei löydä listasta sopivaa vastausta.
Suljettuihin kysymystyyppejä on lukuisia erilaisia. Dikotomiset kysymykset sisältävät kaksi vastausvaihtoehtoja esim kyllä/ei. Lisäksi on monivalintakysymyksiä, järjestyssijakysymyksiä, luokittelevia kysymyksiä (bibolaarisia), tarkistuslistakysymykset, visuaaliset analogiaskaalat, yhdistelmä skaalat (esim. Likert) sekä valitsemaan pakotettavat kysymykset.
Saimme tunnilla kaksi paperia, missä oli lukuisia erilaisia kysymystyyppejä. Pohdimme ryhmissä, minkälaisia annetut kyysmystyypit olivat ja keskustelimme niistä. Tämä konkreettisesti avasi taas enemmän ajatusmaailmaani siitä, miten haastavaa hyvän kysymyksen tekeminen on ja mitä kaikkea sen tekemisessä pitää huomioida.
Kyselylomakkeen operationalisointi edellytyttää, että tutkija tuntee hyvin tutkittavan kohderyhmän, tosin se on aina tutkijan omaa tulkintaa. Tärkeää on varmistaa, että kyselylonake mittaa juuri sitä asiaa mitä halutaan tutkia. Aina kannattaa ottaa valmis mittari käyttöön, jos sellainen on tarjolla, se soveltuu omaan tutkimukseen ja sen luotettavuus on testattu.
Kyselylomakkeessa olennaisia asioita ovat kohtuulinen pituus ja ulkoasun selkeys, ensivaikutelman mukaan vastaaja päättää vastaako ylipäätänsä kyselyyn. Kävimme läpi kyselylomakkeen rakennetta ja sen muodostamista. Loogisuus kysymysten järjestelyssä on olennaista. Kyselomake on tärkeää esitestata ja saatekirjeessä pyytää vastaajia arvoimana kysymysten laatu.
Tämä oli todella hyvä luento, sillä kehitimme tutkimussuunnitelma työssämme kyselyn ja saimme tästä paljon apua sen muodostamiseen, monta erilaista näkökulmaa otettava huomioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti