Millainen on hyvä tutkimussuunnitelma?

Tutkimusmenetelmien soveltaminen 18.9.2018 Jonna Konttila

Aiheena oli tutkimussuunnitelma, sen rakenne ja sisältö.

Mitä tutkitaan, miksi tutkitaan ja miten tutkitaan?

Tutkimussuunnitelman tarkoituksena on ohjata tutkimusprosessin toteuttamista sekä 

se määritelee selkeästi tutkimuksen tavoitteet. Tutkimussuunnitelma selkeyttää mitä tutkitaan, miksi tutkitaan ja miten tutkitaan ja auttaa tutkijaa päätöksenteossa, erityisesti haastavissa tilanteissa.

Tutkimussuunnitelman sisältö:
Listasin itselleni osiot muistiin:

- Tiivistelmä

- Tutkimuksen teoreettinen viitekehys/tausta

- Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset/-ongelma/-tehtävä

- Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineisto

- Tutkimuksen eettiset lähtökohdat

- Tutkimuksen luotettavuus

- Tutkimuksen aikataulu, rahoitus ja resurssit

- Lähteet ja liitteet

Seuraavassa tarkemmin mitä missäkin osiossa on.

Tiiviistelmä:

Tiivistelmässä on oleellista pohtia tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitystä. Mihin juuri minun oma tutkimus kohdistuu ja mikä sen vaikutus voi olla juuri hoitotieteellisestä näkökulmasta? Mikä on se tietoaukko minkä haluan tutkimuksellani täyttää, eli siis mikä on tutkimuskysymys? Tiivistelmä kertoo lyhyesti mitä tutkimusmenetelmiä tutkimuskessa käytetään sekä sen mistä muodostuu tutkimuksen tutkimusaineisto. Tiivistelmän tavoitteena on johdatella lukija tutkimuksen aiheeseen ja tavoitteisiin. Tutkimusongelman kuvaus toteutuu tiivistelmässä yleisellä tasolla, eli tiivistelmä tiivistää tutkimuksen olennaisimman sisällön niin, että lukijalla on sen luettuaan kuva mitä tutkitaan ja miksi tutkitaan (1-4 tutkimuskysymystä). Tiivistelmä on tuttu monestakin artikkelista.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys

Viitekehyksessä kuvataan teoreettiset lähtökohdat, sekä niiden suhde aikaisempaan tutkimukseen. Viitekehyksessä määritellään keskeiset käsitteet sekä tutkimuksen rajaus ja näkökulmat. Teoreettinen viitekehys perustelee tutkimuksen teoreettisista lähtökohdista ja sitoo tutkimuksen aiempaan tutkimukseen sekä tieteelliseen tietoon. Teoreettiseen viitekehykseen on siis etsittävä tuoreita tutkimuksia, joihin perustaa teoria. 

Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimusongelma/-tehtävä

Tässä osiossa tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet tulee määritellä tarkasti. Tällöin tutkimuksen keskeisten käsitteiden sidotaan yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi. On hyvä pohtia, minkälaista tietoa tuotetaan ja miten tuotettua tietoa voitaisiin hyödyntää. Lisäksi on hyvä selvittää mikä on tuotetun tiedon merkitys käytännön hoitotyölle, hoitotyön johtamiselle sekä hoitotieteelliselle jatkotutkimukselle? Tutkimusongelman /-tehtävän esittäminen perustuu tutkimuksen tarkoitukseen ja tavoitteisiin. Esitetään yleensä tutkimuskysymyksinä tai väittäminä (1-4 kappaletta). Tutkimuskysymykset/-tehtävät eivät saa olla johdattelevia!

Tutkimusmenetelmät ja aineisto

Käytetyt tutkimusmenetelmät tulee kuvata tarkasti (Aineiston keruumenetelmä(t), analyysimenetelmä(t), mahdolliset aineiston laadun arviointimenetelmät). Tutkimusaineisto tulee kuvata tarkasti (Mistä, miten ja milloin aineisto kerätään? Ketä ovat osallistujat/tiedonantajat? Mikä on otos? Miten osallistujat/tiedonantajat tavoitetaan tai valitaan?). Valituille menetelmille ja aineistolle tulee esittää selkeät ja ymmärrettävät perustelut.

Tutkimuksen eettiset lähtökohdat

Tutkimussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa tutkimukseen kohdistuviin mahdollisiin eettisiin kysymyksiin. (esim. mitä riskejä on ja miten niitä pyritään välttämään?). Tutkimuksen tulee aina noudattaa hyviä tutkimuseettisiä käytänteitä, esimerkiksi eettisyyden tarkastaminen kaikissa tutkimuksen vaiheissa, havaittujen virheiden raportointi, tulosten asianmukainen raportointi, plagioinnin sekä tulosten vääristelyn välttäminen. Tärkeää pitää mielessä myös tutkimukseen osallistumisen lähtökohdat sekä tutkimuseettiset haasteet!

Tutkimuksen luotettavuus

Tutkimussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa tutkimuksen kannalta keskeisiin luotettavuuteen mahdollisesti vaikuttaviin tekijöihin. Mitä luotettavuuteen vaikuttavia vahvistavia/heikentäviä tekijöitä on? Miten ne huomioidaan tutkimuksessa? Kvantitatiivisessa tutkimuksessa huomioitavia luotettavuuden osa-alueita (esim. otoksen edustavuus, mahdollinen kato, tutkittavien mukaanotto- ja poissulkukriteerit yms.). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa huomioitavia luotettavuuden osa-alueita ovat esim.  aineiston valintaan / keräämiseen liittyvät riskit, haastattelussa haastateltavien antaman tiedon rajallisuus, haastattelutilanteen vaikutus haastateltavaan, objektiivisuus yms.

Tutkimuksen aikataulu

Tässä tulee kuvata yksityiskohtaisesti tutkimuksen eteneminen. Aikataulun on hyvä olla realistinen, sillä on hyvä varautua viivästyksiin, koska kaikki ei aina välttämättä mene suunnitelman mukaan. On muistettava olla itselleen armollinen.

Tutkimuksen rahoitus

Tutkimuksen rahoituksen kuvaus, jos tutkimuksella ulkopuolisia rahoittajia.

Tutkimuksen resurssit

Tutkimusryhmän määrittely sekä yhteistyökumppanien/yhteistyötahojen määrittely. Lisäksi tutkimusryhmän jäsen ja yhteistyökumppanien/yhteistyötahojen tehtävien ja roolien määritteleminen.

Lähteet

Hyvässä tutkimussuunnitelmassa käytetyt lähteet ovat tuoreita, tieteellisiä, kansainvälisiä ja asianmukaisesti luetteloitu.

Refworks- viitteiden hallintaohjelma, hyvä hallita käyttö. Hallittu lähteiden käyttö osoittaa aiheeseen perehtyneisyyttä!

Liitteet

Kaikki tutkimuksen toteuttamisessa tarvittavat asiakirjat.

Tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa huomioitavaa:

Kirjoittaminen on prosessi, jossa ohjaajan/opiskelukavereiden palaute on arvokasta. Kirjoittaminen vie aikaa, prosessi ei ole pintapuolista tarkastelua. Synteesi ja sen toteuttaminen isossa roolissa. Tieteellistä kirjoittamistyyliä oppii vain kirjoittamalla sekä lukemalla alan tutkimuksia. Lähdeviittaukset on oltava asianmukaisia.

Hyvä muistaa tutkimussuunnitelmaa tehdessä!!!

Tutkimussuunnitelma on vain suunnitelma, sitä voidaan tarkentaa tutkimuksen edetessä. Siihen voidaan tehdä muutoksia tutkimuksen aikana. Perehtyneisyys tutkimusalueen aiempaan tutkimukseen on hyödyllistä. Tutkimussuunnitelma auttaa tutkimuksen suunnittelussa ja teoreettisen viitekehyksen määrittelyssä sekä se lisää englanninkielen taitoa. Perehtyneisyys menetelmäkirjallisuuteen auttaa käytännön toteutuksen suunnittelussa, mutta vaatii paljon aikaa, suunnittelua sekä perehtyneisyyttä.