Teemahaastattelu- edut ja haasteet!

18.9.2018 Tutkimushaastattelu aineistonhankintamenetelmänä, Outi Kajula

Tutkimushaastattelu tähtää systemaattiseen tiedonhankintaan. Tutkimushaastattelu on ainutlaatuinen vuorovaikutustilanne, jossa sanojen merkityksillä ja tulkinnalla on iso merkitys. Tutkimushaastattelun tavoitteena on saada luotettavaa tietoa tutkimukseen liittyvästä ilmiöstä.

Haastattelu aineistonkeruumenetelmänä tulee sopia yhteen muiden tutkimukseen liittyven valintojen kanssa. Kohteena on todellisuus ja tutkittava ilmiö haastateltavien näkökulmasta (esim. diabeteksen hoitoon liittyvien kokemuksien tutkiminen tai jonkin väestöryhmän terveyskäsitysten tutkiminen).

Aineiston rikkaus ja syvyys -> tutkittavia on vähemmän kuin esim. määrällisessä tutkimuksessa. Miten tutkimus lähtee saturoitumaan -> Iso aineisto voi hankaloittaa analysointia.

Tutkijan rooli on hyvin aktiivinen, jolloin tutkittavalla ja tutkijalla on hyvin läheinen kontakti. Näitä asioita kannattaa myös miettiä eettisestä näkökulmasta. Kajula kertoi hyvin mielenkiintoisesti omasta tutkimuksestaan ja haastatteluistaan.

Tutkimushaastattelut voidaan luokitella kahdella eri tavalla:

1    1) Strukturoinnin mukaan

-        Strukturoinnin mukaan (lomakehaastattelu, kysymysten muoto ja esittämisjärjestys sama kaikille haastateltaville). Haastattelun voi suorittaa joku muu kuin tutkija.

-        Teemahaastattelu (etukäteen määritellyt teemat, kysymysten muoto ja esittämisjärjestys voi vaihdella)

-        Strukturoimaton haastattelu (avoimet kysymykset, useita haastattelukertoja)

2    2)Haastatteluun osallistuvien lukumäärän mukaan

-        yksilöhaastattelu (esim. tutkittava ei halua muita kuulemaan haastattelua henkilökohtaisista kokemuksista)

-        parihaastattelu (esim. vanhempien kokemukset)

-        ryhmähaastattelu (esim. saman potilasryhmän jäsenten tutkiminen, tutkija määrittelee ryhmäkoon, ryhmäkoko voi vaikuttaa kokemusten muistamiseen ja jakamiseen -> vuorovaikutus, vaatii tutkijalta paljon)

Tutkimushaastattelun suunnittelu

Tutkimuksen suunnittelussa hahmotellaan tutkimuksen päälinjat sekä keskeiset ratkaisut. Suunnittelussa on hyvä huomioida, että haastattelija pyrkii haastattelun avulla keräämään aineiston, jonka pohjalta tutkija voi tehdä luotettavasti päätelmiä tutkittavasta ilmiöstä. Haastattelun toteutusta ja haastattelutilannetta on hyvä harjoitella paljon etukäteen esimerkiksi esihaastattelun avulla.

Suunnittele ja päätä:

-        Haastattelun muoto

-        Haastateltavien valinta -> haastateltavia yleensä vähän ja ne valitaan harkitusti tarkoituksenmukaisuuden perusteella

-        Haastattelun sisällön suunnittelu -> mitä ja miten kysytään, apukysymysten suunnittelu, teemahaastatteluissa teema- alueet (onko teemoja tarpeeksi?).

-        Tutkimusluvat (tarvittaessa Eettinen toimikunta)

-        Käytännön järjestelyt (ajankohta, haastattelujen paikka, arvioitu kesto (aina tulee muutoksia!), välineistö)

-        Haastattelun tallennusvälineet (nauhuri, mikrofoni, videointi yms.)

Haastattelun toteutus

Tärkeä sisäistää mitkä ovat haastattelijan ja haastateltavan roolit? Älä aloita suoraan haastattelemaan sekä pidä mielessä koko ajan haastattelun tarkoitus. Kiinnitä huomiota haastatteluympäristöön, rauhallinen paikka ilman ulkoisia häiriötekijöitä on paras. Älä tyydy lyhyisiin vastauksiin ja ennen kaikkea ole läsnä, kuuntele ja kunnioita haastateltavia. Tutkimuspäiväkirjan pitäminen on myös suositeltavaa, omien subjektiivisten kokemusten kirjaamisesta on hyötyä.

Teemahaastattelun etuna on saada tietoa vähän tunnetusta aiheesta sekä haastattelu mahdollistaa monipuolisen, syvän ja sensitiivisen aineiston saannin. Haittana pidetään haastattelumenetelmän viemää aikaa sekä sen haastavuutta.

Saimme tunnilla luettavaksi artikkelin, joka toteutettiin teemahaastetteluna. Tehtävänä oli perehtyä tutkimuksessa käytettyyn haastattelu menetelmään ja harjoitella itse pienessä ryhmässä kysymysten asettelua ja esittämistä tutkittaville. Tämä oli mielestäni erityisen haastavaa, sillä tutkimusjoukko oli 7-17- vuotiaat lapset ja nuoret. Kävimme läpi erilaisten tutkimusten haastatteluja ja en voi kuin todeta, että haastattelun tekeminen on HAASTAVAA! Haastattelu vaatii hyvin paljon etukäteen perehtymistä sekä taitoa haastattelun suorittamiseen oikeaoppisesti. Ideoimme myös, että minkälaisia haastatteluita itse olisimme kiinnostuneita tekemään ja mitkä aiheet voisivat olla hyviä haastattelun kohteita esimerkiksi tulevan opettajan näkökulmasta.

Väitöskirjan työstäminen, uhka vai mahdollisuus?

18.9.2018 Asiantuntijapaneelin arviointi ja testaus, Markus Karttunen

Markus Karttunen kertoi erittäin mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jota hän on tehnyt tohtorintutkintojensa varrella, väitöskirjana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää turvallisen lääkehoidon toteutumista ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa kansallisten ohjeistusten luomisessa sekä ammattikorkeakoulujen että ammattiopistojen opetussuunnitelmien kehittämisessä. Samalla kartoitettiin mahdollinen lisäkoulutuksen tarve ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä.

Tutkimus muodostui kahdesta vaiheesta:

Vaihe I: Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on kehittää turvallisen lääkehoidon toteutumista arvioiva mittari ja arvioidaan sen luotettavuutta.

Vaihe II: Toisen vaiheen tarkoituksena on kuvata ja selittää turvallisen lääkehoidon toteutumista edellisessä vaiheessa kehitetyn mittarin avulla.

Karttunen muodosti asiantuntijapaneelin, johon valitsi asiantuntijoita seuraavilla perusteilla:

-        - Ammattilainen alalla

-        - Kliininen asiantuntijuus asiasta, kohteesta, ilmiöstä, käsitteistä

-        - Esityksiä ja julkaisuja aiheesta

-        - Tutkinut aihetta

-        - Jäsenet voivat edustaa eri näkökulmia

-        -  Voi olla myös ”mittaamisen asiantuntija”

-        - 2-20 asiantuntijaa, mahdollisesti eri maantieteellinen sijainti

Esimerkiksi lääkehoidon opetuksen kansallisen kehittämisen asiantuntijaryhmään (LOKKA) kuuluu 7 jäsentä, joilla kaikilla sairaanhoitajan tutkinto, 5:llä terveystieteiden maisterin ja 2:lla terveystieteiden tohtorin tutkinto, kaikki toimivat hoitotyön lehtoreina eri ammattikorkeakouluissa ja opettavat lääkehoitoa ammattikorkeakoulussa. Lisäksi toinen tohtoreista on tutkinut sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoito-osaamista ja toinen ikääntyneiden hoitotyötä.

(Kyselylle laskettava luotettavuusindeksi CVI)

Erittäin mielenkiintoinen luento, joka antoi paljon mietittävää tutkimuksen tekemisestä ja siihen vaadittavasta työn määrästä. Asiantuntijapaneelin kehittäminen on haastavaa, mutta varmasti antaa paljon tutkimukselle!

Millainen on hyvä tutkimussuunnitelma?

Tutkimusmenetelmien soveltaminen 18.9.2018 Jonna Konttila

Aiheena oli tutkimussuunnitelma, sen rakenne ja sisältö.

Mitä tutkitaan, miksi tutkitaan ja miten tutkitaan?

Tutkimussuunnitelman tarkoituksena on ohjata tutkimusprosessin toteuttamista sekä 

se määritelee selkeästi tutkimuksen tavoitteet. Tutkimussuunnitelma selkeyttää mitä tutkitaan, miksi tutkitaan ja miten tutkitaan ja auttaa tutkijaa päätöksenteossa, erityisesti haastavissa tilanteissa.

Tutkimussuunnitelman sisältö:
Listasin itselleni osiot muistiin:

- Tiivistelmä

- Tutkimuksen teoreettinen viitekehys/tausta

- Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset/-ongelma/-tehtävä

- Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineisto

- Tutkimuksen eettiset lähtökohdat

- Tutkimuksen luotettavuus

- Tutkimuksen aikataulu, rahoitus ja resurssit

- Lähteet ja liitteet

Seuraavassa tarkemmin mitä missäkin osiossa on.

Tiiviistelmä:

Tiivistelmässä on oleellista pohtia tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitystä. Mihin juuri minun oma tutkimus kohdistuu ja mikä sen vaikutus voi olla juuri hoitotieteellisestä näkökulmasta? Mikä on se tietoaukko minkä haluan tutkimuksellani täyttää, eli siis mikä on tutkimuskysymys? Tiivistelmä kertoo lyhyesti mitä tutkimusmenetelmiä tutkimuskessa käytetään sekä sen mistä muodostuu tutkimuksen tutkimusaineisto. Tiivistelmän tavoitteena on johdatella lukija tutkimuksen aiheeseen ja tavoitteisiin. Tutkimusongelman kuvaus toteutuu tiivistelmässä yleisellä tasolla, eli tiivistelmä tiivistää tutkimuksen olennaisimman sisällön niin, että lukijalla on sen luettuaan kuva mitä tutkitaan ja miksi tutkitaan (1-4 tutkimuskysymystä). Tiivistelmä on tuttu monestakin artikkelista.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys

Viitekehyksessä kuvataan teoreettiset lähtökohdat, sekä niiden suhde aikaisempaan tutkimukseen. Viitekehyksessä määritellään keskeiset käsitteet sekä tutkimuksen rajaus ja näkökulmat. Teoreettinen viitekehys perustelee tutkimuksen teoreettisista lähtökohdista ja sitoo tutkimuksen aiempaan tutkimukseen sekä tieteelliseen tietoon. Teoreettiseen viitekehykseen on siis etsittävä tuoreita tutkimuksia, joihin perustaa teoria. 

Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimusongelma/-tehtävä

Tässä osiossa tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet tulee määritellä tarkasti. Tällöin tutkimuksen keskeisten käsitteiden sidotaan yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi. On hyvä pohtia, minkälaista tietoa tuotetaan ja miten tuotettua tietoa voitaisiin hyödyntää. Lisäksi on hyvä selvittää mikä on tuotetun tiedon merkitys käytännön hoitotyölle, hoitotyön johtamiselle sekä hoitotieteelliselle jatkotutkimukselle? Tutkimusongelman /-tehtävän esittäminen perustuu tutkimuksen tarkoitukseen ja tavoitteisiin. Esitetään yleensä tutkimuskysymyksinä tai väittäminä (1-4 kappaletta). Tutkimuskysymykset/-tehtävät eivät saa olla johdattelevia!

Tutkimusmenetelmät ja aineisto

Käytetyt tutkimusmenetelmät tulee kuvata tarkasti (Aineiston keruumenetelmä(t), analyysimenetelmä(t), mahdolliset aineiston laadun arviointimenetelmät). Tutkimusaineisto tulee kuvata tarkasti (Mistä, miten ja milloin aineisto kerätään? Ketä ovat osallistujat/tiedonantajat? Mikä on otos? Miten osallistujat/tiedonantajat tavoitetaan tai valitaan?). Valituille menetelmille ja aineistolle tulee esittää selkeät ja ymmärrettävät perustelut.

Tutkimuksen eettiset lähtökohdat

Tutkimussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa tutkimukseen kohdistuviin mahdollisiin eettisiin kysymyksiin. (esim. mitä riskejä on ja miten niitä pyritään välttämään?). Tutkimuksen tulee aina noudattaa hyviä tutkimuseettisiä käytänteitä, esimerkiksi eettisyyden tarkastaminen kaikissa tutkimuksen vaiheissa, havaittujen virheiden raportointi, tulosten asianmukainen raportointi, plagioinnin sekä tulosten vääristelyn välttäminen. Tärkeää pitää mielessä myös tutkimukseen osallistumisen lähtökohdat sekä tutkimuseettiset haasteet!

Tutkimuksen luotettavuus

Tutkimussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa tutkimuksen kannalta keskeisiin luotettavuuteen mahdollisesti vaikuttaviin tekijöihin. Mitä luotettavuuteen vaikuttavia vahvistavia/heikentäviä tekijöitä on? Miten ne huomioidaan tutkimuksessa? Kvantitatiivisessa tutkimuksessa huomioitavia luotettavuuden osa-alueita (esim. otoksen edustavuus, mahdollinen kato, tutkittavien mukaanotto- ja poissulkukriteerit yms.). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa huomioitavia luotettavuuden osa-alueita ovat esim.  aineiston valintaan / keräämiseen liittyvät riskit, haastattelussa haastateltavien antaman tiedon rajallisuus, haastattelutilanteen vaikutus haastateltavaan, objektiivisuus yms.

Tutkimuksen aikataulu

Tässä tulee kuvata yksityiskohtaisesti tutkimuksen eteneminen. Aikataulun on hyvä olla realistinen, sillä on hyvä varautua viivästyksiin, koska kaikki ei aina välttämättä mene suunnitelman mukaan. On muistettava olla itselleen armollinen.

Tutkimuksen rahoitus

Tutkimuksen rahoituksen kuvaus, jos tutkimuksella ulkopuolisia rahoittajia.

Tutkimuksen resurssit

Tutkimusryhmän määrittely sekä yhteistyökumppanien/yhteistyötahojen määrittely. Lisäksi tutkimusryhmän jäsen ja yhteistyökumppanien/yhteistyötahojen tehtävien ja roolien määritteleminen.

Lähteet

Hyvässä tutkimussuunnitelmassa käytetyt lähteet ovat tuoreita, tieteellisiä, kansainvälisiä ja asianmukaisesti luetteloitu.

Refworks- viitteiden hallintaohjelma, hyvä hallita käyttö. Hallittu lähteiden käyttö osoittaa aiheeseen perehtyneisyyttä!

Liitteet

Kaikki tutkimuksen toteuttamisessa tarvittavat asiakirjat.

Tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa huomioitavaa:

Kirjoittaminen on prosessi, jossa ohjaajan/opiskelukavereiden palaute on arvokasta. Kirjoittaminen vie aikaa, prosessi ei ole pintapuolista tarkastelua. Synteesi ja sen toteuttaminen isossa roolissa. Tieteellistä kirjoittamistyyliä oppii vain kirjoittamalla sekä lukemalla alan tutkimuksia. Lähdeviittaukset on oltava asianmukaisia.

Hyvä muistaa tutkimussuunnitelmaa tehdessä!!!

Tutkimussuunnitelma on vain suunnitelma, sitä voidaan tarkentaa tutkimuksen edetessä. Siihen voidaan tehdä muutoksia tutkimuksen aikana. Perehtyneisyys tutkimusalueen aiempaan tutkimukseen on hyödyllistä. Tutkimussuunnitelma auttaa tutkimuksen suunnittelussa ja teoreettisen viitekehyksen määrittelyssä sekä se lisää englanninkielen taitoa. Perehtyneisyys menetelmäkirjallisuuteen auttaa käytännön toteutuksen suunnittelussa, mutta vaatii paljon aikaa, suunnittelua sekä perehtyneisyyttä.

Tutkimusmetelmien soveltaminen- vanhan kertausta ja uuden oppimista!

Tervetuloa seuraamaan blogiani! 

Peruskoulutukseltani olen bioanalyytikko ja omaankin vahvan työkokemuksen kliinisestä työstä päivystyslaboratoriossa. Aloitin opinnot Oulun yliopistossa syksyllä 2017 ja nyt suoritan maisterivaiheen opintojani. Blogini aiheena on tutkimusmenetelmien soveltaminen terveystieteissä, joka on hyvin ajankohtainen minulle pro gradu- työn lähestyessä kovaa vauhtia. Olen koonnut tänne minulle tärkeimpiä asioita luennoilta ja tehtävien suorittamisen tiimoilta. Blogini on niin sanotusti oppimispäiväkirjani, tämän avulla olen pystynyt jäsentämään itselleni opittavaa asiaa selkeämmin.

Tutkimusmenetelmien soveltaminen terveystieteissä 11.9.2018 Heidi Siira& Outi Kanste

Aloitimme ensimmäisellä luennolla kurssiin orientoitumisen. Ensimmäiseksi mieleeni tuli, että ajan sallimassa puitteissa olisi hyvä kerrata aiempien tutkimusmenetelmäopintojen sisällöt, niistä kuitenkin on aika lailla aikaa. Tällä kurssilla selvästi oletetaan, että aikaisempien tutkimusmenetelmä kurssien ydinainekset ovat hallussa. Väistämättäkin ajatuksiini hiipi tuleva gradu ja sen tekeminen. Tästä kurssista tulee saada siis kaikki hyöty irti.

Oppimistavoitteet asetin itselleni heti kurssin startattua. Tehtäväksi saimme ryhmässä tehdä työelämälähtöisen harjoitustutkimussuunnitelman. Minun tulee siis aiemmin oppimani perusteella määritellä määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luonteen ja metodologiset pääkysymykset. Tavoitteenani on, että opin valitsemaan ja osaan soveltaa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen eri tyyppejä ja lähestymistapoja harjoitustutkimussuunnitelmassani. Tämän myötä osaan toteuttaa tutkimusprosessin vaiheet ja ratkaista tutkimusprosessiin liittyviä ongelmia tehdessäni harjoitustutkimussuunnitelmaa. Minun on tärkeää myös arvioida tutkimuksen teossa luotettavuutta, tätä asiaa olemme jo käyneet käynnissä olevalla Hoitotiede 2- kurssilla läpi kattavasti.

Saimme ryhmämme kasaan nopeasti, ja ajatuksia aiheen tiimoilta ehdimme jo hieman käymään läpi. Tarkoituksenani on aloittaa gradun teko nyt syksyllä, töiden helpottaessa, joten tutkimussuunnitelman teko on minulle erittäin ajankohtainen.

Tulen jatkossa blogissani käsittelemään jokaisesta luennon aiheesta minulle tärkeimpiä asioita sekä keskittymään siihen, mitä uutta luennot toivat omaan oppimiseeni.