Dosentti, TtT, yliopistonlehtori Marjo Suhonen (kirjallisuutta: Heikkinen ym. Genre- analyysi, tekstitutkimuksen käsikirja).
Aihe minulle jälleen aika vieras. Heti alkuun ajattelin, että minun täytyy lukea tutkimus, jossa on toteutettu tekstinalanalyysiä, jotta ymmärrän mistä on kyse.
Tekstinalalyysi on tekstin TULKINTAA tekstintutkimuksen keinon, pyritään julkistamaan "piilossa" olevia merkityksiä. Tekstinanalyysissä on yhteistä sisällön analyysin ja diskurssianalyysin kanssa ja se on usein täydentävä menetelmä toisen analyysimenetelmän rinnalla. Kirjoitettu asia ns. suodattuu kirjoittajan /tutkijan kautta, jolloin kirjoittajan arvot ja asenteet vaikuttavat lopputulokseen.Tekstianalyysissä keskitytään tekstin yksityiskohtiin ja kontekstiin. Tällöin tarkastellaan tekstiä siinä tilanteessa, jossa se on kirjoitettu (= kontekstisidonnaisuus). Mikä on tekstin ja kontekstin välinen yhteys?
Heti mieleeni tulikin miten sisällön analyysi ja tekstinalanlyysi eroavat toisistaan? Sisällönanalyysi ei useinkaan ole kontekstisidonnainen kuten taas tekstinanalyysi on. Sisällönanalyysissä ei ota kantaa kirjoittajan valintoihin sekä se pyrkii luokittelemaan ja löytämään yhteisiä nimittäjiä. Tekstianalyysi ei pyri muodostamaan tarkasteltavasta asiasta eheää kokonaisuutta, eikä tekstianalyysin tuloksia esitelllä kategorioittain. Tekstin tyyli voi olla esimerkiksi subjektiivista tai objektiivista. Se voi olla virkakieltä, asiantuntijakieltä, uutisjuttukieltä, keskusteleva sävyä tai kritisoiva sävyä.
Millaisia aineistoja sitten voidaan analysoida tekstianalyysin avulla? Niitä ovat kaikki kirjoitetut aineistot kuten sanomalehtijutut, kokousasiakirjat, potilasasiakirjat, organisaatioiden suunnitelmat ja arviointipaperit. Aineiston koko riippuu tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkijan tehtävänä onkin arvioida kuinka suuren aineiston avulla hän saa vastauksen tutkimustehtäväänsä. Tekstin sisällön rikkaus on tärkeässä osassa. (esim. tutkittaessa tekstin tyylejä ja sävyjä tarvitaan isompi aineisto versus tutkittaessa yksittäisten sanojen valintaa).
Esimerkiksi Suhonen käytti väitöskirjassaan 86 kokousmuistiota, 201 sanomalehtikirjoitusta ja 16 haastattelua, mikä on aika paljon..
Seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota tekstiä analysoitaessa:
Kirjoittajien ja puhujien vaihtelu, tekstin konteksti, tekstiin valitut sanat ja niiden suhde tekstin kontekstiin, tekstin ohiesmateriaalit, numeroiden ja merkkien käyttö sekä tekstin subjekti eli toimija.
Tehtäväksi saimme analysoida Suhosen antamia tekstejä.
1) Mikä/ millainen on tekstin konteksti?
2) Millaisia sanoja, numeroita tai merkkejä tekstissä on käytetty
3) Millainen on tekstin sävy ja tyyli?
Ensimmäinen teksti oli ote PPSHP:n strategiasta. Tekstin konteksti oli tässä ajassa tapahtuvaa tiedonvälitystä, kaikille julkisilla nettisivuilla. Teksti on raskasta virkakieltä sävyltään. Teksti on suunnattu työntekijöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä poliittisille päättäjille. Sanojen käyttö oli passiivi muodossa ja sanojen tyylit vahvoja. Toimijaa ei ole henkilöity, mutta se on selvästi osoitettu.
Seuraava teksti oli osa alueuudistuksen tavoitteista ja sen tavoitteena oli kertoa Sote- uudistuksen tarkoituksesta. Konteksti on jälleen julkiset nettisivut ja teksti oli suunnattu tavallaan kaikille kansalaisille. Teksti oli virkakielislangia, mutta siltikin kansalaisen vaikea ymmärtää. Teksti antaa kuvan, että Sote- uudistus on "helppo" muutos vaikka todellisuus on jotain ihan muuta. Teksti pyrkii yhtenäistämään käytänteitä yksityiselllä ja julkisella puolella. Teksti selvästi yrittää vakuuttaa, että isommat kokonaisuudet ovat parempia.
Kolmas teksti oli ote PPSHP:n Tulevaisuuden sairaalan, lasten ja naisten sairaalan- nettisivuilta. Konteksti sama kuin aikaisemmissa teksteissä. Teksti oli virkakieltä, mutta paljon kevyempää, helpommin luettavaa, voidaan laskea asiakieleksi. Teksti pyrkii vakuuttamaan ja on suunnattu päättäjille, henkilökunnalle, terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Otsikko lupaa selvästi, että teksti olisi potilaslähtöistä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Tämä iso ongelma, missä näkyy potilaslähtöisyys?
Neljäs teksti oli ote uutisesta sanomalehti Kalevassa. Konteksti on historiallinen, 1970- luvulla. Se on suunnattu koko yhteiskunnalle, koska sanomalehti uutinen. Myös kaupallinen. Teksityyli on valistava, opettava, jopa provosoiva. Hyvin kontekstisidonnainen, 1970-luku ja sanat sopivat hyvin yhteen. Teksti pyrkii vaikuttamaan asenteisiin, palvelurakenne ollut aikoinaan todella erilainen, laitoshoidossa olleet "mielisairaat" olivat musta vaate. Mutta onko maailma muuttunut yhtään tähän päivään mennessä?
Viides teksti oli ote Allergia- ja astmaliiton sivuilta. Tekstin konteksti on julkinen, tekstityyli on asiakieltä, mutta selvästi tunneperäistä. Kaupallinen tarkoitus, tekstissä puhutaan MINULLE, eli hyvin henkilökohtainen puhuttelutapa. Huutomerkin ja ajatusviivan käyttö tehostaa tekstiä.
Tekstien läpikäyminen oli mielestäni hyvin opettavaa ja antoi paljon selvemmän kuvan siitä, mitä tekstinanalyysi on. Mieleeni jäi vahvasti, että tekstinanalyysi ei analysoi sisältöä ja on hyvin kontekstisidonnaista. Tämäkin tutkimusmenetelmä mielestäni todella mielenkiintoinen ja haastava.. Aion suunnata seuraavaksi lukemaan tutkimuksen missä on käytetty tekstinanalyysiä!
Erittäin onnistunut luento!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti