Teemahaastattelu- edut ja haasteet!

18.9.2018 Tutkimushaastattelu aineistonhankintamenetelmänä, Outi Kajula

Tutkimushaastattelu tähtää systemaattiseen tiedonhankintaan. Tutkimushaastattelu on ainutlaatuinen vuorovaikutustilanne, jossa sanojen merkityksillä ja tulkinnalla on iso merkitys. Tutkimushaastattelun tavoitteena on saada luotettavaa tietoa tutkimukseen liittyvästä ilmiöstä.

Haastattelu aineistonkeruumenetelmänä tulee sopia yhteen muiden tutkimukseen liittyven valintojen kanssa. Kohteena on todellisuus ja tutkittava ilmiö haastateltavien näkökulmasta (esim. diabeteksen hoitoon liittyvien kokemuksien tutkiminen tai jonkin väestöryhmän terveyskäsitysten tutkiminen).

Aineiston rikkaus ja syvyys -> tutkittavia on vähemmän kuin esim. määrällisessä tutkimuksessa. Miten tutkimus lähtee saturoitumaan -> Iso aineisto voi hankaloittaa analysointia.

Tutkijan rooli on hyvin aktiivinen, jolloin tutkittavalla ja tutkijalla on hyvin läheinen kontakti. Näitä asioita kannattaa myös miettiä eettisestä näkökulmasta. Kajula kertoi hyvin mielenkiintoisesti omasta tutkimuksestaan ja haastatteluistaan.

Tutkimushaastattelut voidaan luokitella kahdella eri tavalla:

1    1) Strukturoinnin mukaan

-        Strukturoinnin mukaan (lomakehaastattelu, kysymysten muoto ja esittämisjärjestys sama kaikille haastateltaville). Haastattelun voi suorittaa joku muu kuin tutkija.

-        Teemahaastattelu (etukäteen määritellyt teemat, kysymysten muoto ja esittämisjärjestys voi vaihdella)

-        Strukturoimaton haastattelu (avoimet kysymykset, useita haastattelukertoja)

2    2)Haastatteluun osallistuvien lukumäärän mukaan

-        yksilöhaastattelu (esim. tutkittava ei halua muita kuulemaan haastattelua henkilökohtaisista kokemuksista)

-        parihaastattelu (esim. vanhempien kokemukset)

-        ryhmähaastattelu (esim. saman potilasryhmän jäsenten tutkiminen, tutkija määrittelee ryhmäkoon, ryhmäkoko voi vaikuttaa kokemusten muistamiseen ja jakamiseen -> vuorovaikutus, vaatii tutkijalta paljon)

Tutkimushaastattelun suunnittelu

Tutkimuksen suunnittelussa hahmotellaan tutkimuksen päälinjat sekä keskeiset ratkaisut. Suunnittelussa on hyvä huomioida, että haastattelija pyrkii haastattelun avulla keräämään aineiston, jonka pohjalta tutkija voi tehdä luotettavasti päätelmiä tutkittavasta ilmiöstä. Haastattelun toteutusta ja haastattelutilannetta on hyvä harjoitella paljon etukäteen esimerkiksi esihaastattelun avulla.

Suunnittele ja päätä:

-        Haastattelun muoto

-        Haastateltavien valinta -> haastateltavia yleensä vähän ja ne valitaan harkitusti tarkoituksenmukaisuuden perusteella

-        Haastattelun sisällön suunnittelu -> mitä ja miten kysytään, apukysymysten suunnittelu, teemahaastatteluissa teema- alueet (onko teemoja tarpeeksi?).

-        Tutkimusluvat (tarvittaessa Eettinen toimikunta)

-        Käytännön järjestelyt (ajankohta, haastattelujen paikka, arvioitu kesto (aina tulee muutoksia!), välineistö)

-        Haastattelun tallennusvälineet (nauhuri, mikrofoni, videointi yms.)

Haastattelun toteutus

Tärkeä sisäistää mitkä ovat haastattelijan ja haastateltavan roolit? Älä aloita suoraan haastattelemaan sekä pidä mielessä koko ajan haastattelun tarkoitus. Kiinnitä huomiota haastatteluympäristöön, rauhallinen paikka ilman ulkoisia häiriötekijöitä on paras. Älä tyydy lyhyisiin vastauksiin ja ennen kaikkea ole läsnä, kuuntele ja kunnioita haastateltavia. Tutkimuspäiväkirjan pitäminen on myös suositeltavaa, omien subjektiivisten kokemusten kirjaamisesta on hyötyä.

Teemahaastattelun etuna on saada tietoa vähän tunnetusta aiheesta sekä haastattelu mahdollistaa monipuolisen, syvän ja sensitiivisen aineiston saannin. Haittana pidetään haastattelumenetelmän viemää aikaa sekä sen haastavuutta.

Saimme tunnilla luettavaksi artikkelin, joka toteutettiin teemahaastetteluna. Tehtävänä oli perehtyä tutkimuksessa käytettyyn haastattelu menetelmään ja harjoitella itse pienessä ryhmässä kysymysten asettelua ja esittämistä tutkittaville. Tämä oli mielestäni erityisen haastavaa, sillä tutkimusjoukko oli 7-17- vuotiaat lapset ja nuoret. Kävimme läpi erilaisten tutkimusten haastatteluja ja en voi kuin todeta, että haastattelun tekeminen on HAASTAVAA! Haastattelu vaatii hyvin paljon etukäteen perehtymistä sekä taitoa haastattelun suorittamiseen oikeaoppisesti. Ideoimme myös, että minkälaisia haastatteluita itse olisimme kiinnostuneita tekemään ja mitkä aiheet voisivat olla hyviä haastattelun kohteita esimerkiksi tulevan opettajan näkökulmasta.